perjantai 21. syyskuuta 2018

Vuosi sitten ensikatsaus

Vuosi sitten käytiin tässä pihassa ensimmäisen kerran. Lähdettiin ihan vain uteliaisuuttamme katsomaan paikkaa. Talon myynti-imoituksen kuvien perusteella paikka näytti lupaavalta ja perille päästyä mielikuva ei muuttunut - päinvastoin - tuli tunne, että tännehän voisi jäädä! Silloin oli 21.9.2017 ja syksy oli saapunut. Mutta sinä syksynä ei ollut ruskan värejä samalla tavalla kuin nyt tällä hetkellä. Muistan, että maistoin pihan puusta omenan ja kiertelin pihalla vain ihastellen. Piha oli jo "valmis" maalaistalon piha. Kasvit ja puut kasvoi rehevänä ja jotenkin ne oli kivasti sommiteltu pihaan. Silloin jo ajattelin, että tällaista me ollaan kaivattukin. Ja salaa toivoin, että se voisi vielä joskus olla meidän. Oli vähän sellainen nyt tai ei koskaan - meininki. Sitten siitä pikkuhiljaa alettiin ottaa seuraavaa askelta...kohti lähemmäksi unelmaa. Kuvitan tämän kirjoituksen kuvat tänä syksynä otetuilla ruskakuvilla. 








Olen aina haaveillut tammesta ja vaahterasta.
Siinä ne nyt seisoo rinta rinnan.

Kohta päästään haravoimaan.






Hmm.. Etelä ja Pohjoinen..


Kukkapenkistä pilkisti vielä pieni ruusunnuppu.

Viimeiset ruusutkin loistaa kilpaa syksyn värien kanssa.

Pihan pensaita on ihan varmasti lannoitettu joskus aikoinaan.
Niin rehevinä ne kasvavat.


Pihan tammi ei vielä tuota tammenterhoja. 
Lueskelin, että vasta 40-50 vuoden iässä
se voisi olla mahdollista.
Odottelemme vielä tovin..jos toisenkin..



Sateenkaaren päässä...


Lopuksi vielä kuva vuoden takaisesta
ensikatsauksesta:

Oli hämärää.
Talo vaikutti kutsuvalta
ja ehkä vähän
aavemaiseltakin 
auton takavalojen
loisteessa. 


torstai 13. syyskuuta 2018

Piha siistiksi

On ollut mukava tänä kesänä ja syksynä tehdä hommia myös pihalla, koska on ollut niin hyvät kelit. Tosin osassa kohtaa pihassa kesän sateettomuus näkyy ruohon leikkaamisen jälkeen kuivina kohtina. 
 

Ajettiin heinät matalaksi puiden alta.
Nyt alue näyttää siistimmältä, mutta kovin kuivalta.

Kannettiin hevosaura navetalta tähän etupihalle. 


Puiden ja pensaiden juuret pitää käydä läpi vielä trimmerillä.

Siistittiin navetan ja sikalan välissä oleva alue.
Tässä kohtaa oli ennen iso hiekkakasa,
joka kasvoi rikkaruohoja.
Kasa koukattiin pois ja viimeisteltiin alue kaatamalla puut ja pensaat.
Revittiin vielä juuret pois ja kuljetettiin ne pois pihamaalta.

Tähän kohtaan voisi ajatella vaikka tynnyrisaunaa..

Pihamaalla kävi köllimässä myös tällainen pieni suuri koira nimeltä Laku.

maanantai 10. syyskuuta 2018

Kaikenlaista tekemistä

On ollut päivänselvää että talolla ei tekeminen lopu kesken. Viimeaikoina on tullut puuhailtua vähän sitä sun tätä, mutta suurimmaksi osaksi aika menee vielä raivatessa ja siivotessa. Pieniä tuunailuhommia on kiva tehdä kaiken siivoilun keskellä. Ja pihaakin ollaan laiteltu kuntoon. 

Pimeät illat ja tuikkulyhdyt. 
 
Laitoin kirpputorilta löytämäni pienen kaapin
 vessan seinälle.
Pitäisiköhän tuohon oveen hankkia peili..

Heivasin vanhan ruostuneen
ja rikki menneen peilikaapin
pois, mutta säästin siitä nämä nupit,
joista yksi pääsi somistuttamaan kaapin ovea.

 

  Tuvan seinälle hommasin tällaisen
polyresiinistä valmistetun kallon.


Syksy laittaa parastaan ruskan värien suhteen. 
Tammi alkaa tiputtelemaan jo lehtiään.

Traktori on parkattu ikkunan alle. Se tiesi sitä,
   että jotain tavaraa on taas käyty läpi
 ja raakattu jatkokierrätyspaikkaan.


Tällä kertaa kammarista sai lähteä
kaikki sellainen,  jota ei voi säästää.

Myös kuistilla olevasta komerosta tuli siisti.
Sieltä ei jäänyt säästettäväksi
kuin ämpärillinen tavaraa.
Isäntä sai komerosta oman työkaluhuoneen. 
Siivottiin myös navettasaunaa ja sen eteistä. 
Myös talon takana oleva purkujätekasa käytiin
läpi ja vietiin pois. 

Ja pitihän se leipasta omenapiirakkaakin pihan omenoista.

Tänä syksynä omenat ovat kovin rupisia. Olen viettänyt aikaa omenapuiden juurella keräten huonoja ja mätäneviä omenoita poisvietäviksi. Hieman meinaa muumiotautia ilmetä. Siksi on tärkeää että ne viedään sieltä kauas pois. Vein pari pussillista ihan sellaisia syötäviä omenoita työkaverin hevosille. Osa ollaan syöty itse. Luumupuukin teki sopivasti luumuja. Tosin kovin pieniä ne on. Omenapuut ja luumupuut vaativat nyt hoitoa, että ne tekisivät tulevina vuosina satoa. Luumupuun oksat on alkaneet kuivua, eikä lehtiäkään liioin näy osassa puita. 

maanantai 3. syyskuuta 2018

Tupa

Tuotiin viikonloppuna muutama huonekalu talolle ja laitettiin tupaa koriaksi. Viimein siellä alkaa näyttää jo omalta, kun on saanut tuotua tuttuja tavaroita. Talja, jonka ostin rintamamiestalokotiimme sinne muuttaessa, tulee paljon paremmin edukseen tässä isossa huoneessa. Olen kovin houkutellut miestä, että jos ottaisimme nuo lastulevyseinät pois ja paljastaisimme hirret esille. Sillä tavoin voisi saada tästä huoneesta tunnelmallisemman. Tai ainakin luulen niin.

Tuolla keskellä kattoa olevassa kotelossa on hirsipalkki, jonka myös tahtoisin ottaa esille.




Talonpoikaispöydän laatikkokin saatiin laitettua paikoilleen,
 kun löydettiin sopiva rima, joka sitä kannattelee.
Nahkaiset istuimet ovat talon peruja.


Tuotiin nurkkaan myös soihtuvalo,
joka antaa kivan lämpimää tunnelmaa iltaisin.

Miehen koulussa puukäsitöissä tekemä kello
laitettiin seinälle keskeiselle paikalle. 

Ja kello sopii hyvin yhteen talolla olleeseen kukkatelineeseen.

Tämä tuoli herättää minussa tunteita sekä puolesta että vastaan.
Se on kovin mukava istua, mutta en oikein pidä
sen 90-lukulaisesta ilmeestä. Se on helppo kuitenkin
haudata sisustustekstiilien alle.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...