Juhannusviikonloppu

Juhannusviikonloppu otettiin ihan rentoutumisen kannalta. Osui olemaan hyvät kelit. Vaikka välillä satoi ja ukkosti, ei se haitannut rentoutumista. Saunottiin ja grillattiin ja vieraitakin kävi.

Toin talolle lisää kosteudenpoistajia, jotka asettelin pesuhuoneeseen ja tupaan. Olen kokenut ne hyödyllisiksi. Käytettiin talolla myös otsonointi-laitetta, joka sammutettiin sinne tullessamme. Otsonoinnista on monenlaista ristiriitaista tietoa, mutta uskalsimme ottaa riskin ja puhdistaa sillä tuvan ilmaa. Tuli kyllä raikas tuoksu tupaan! Meillä ei siellä tuoksu home, vaan sellainen savupirtin tuoksu. Voisikohan hirret olla syynä siihen. Katsotaan nyt, tuleeko haju takaisin vai loppuiko siihen. Yleensähän hajun syy pitäisi poistaa, eikä pelkkä otsonointi riitä. Mutta ainakin hetkellisesti raikkaampi ilma tuvassa nyt on.

Vaikka ajattelin, että tällä kertaa en siivoile mitään, päätin kuitenkin siivota pienen ruokakomeron. Poistin vanhat hyllypaperit, pyyhin hyllyt ja järjestelin tavarat sinne uudelleen.

Pihalla oli puhjennut uusia kukkia kukkaan. Ihmettelen, kun en ole nähnyt pääskyjä lentelevän, vaikka maassa oli pesästä tippuneet munankuoret. Myöskään käärmeitä ei ole näkynyt. Eikä kyllä tarvitsekaan! Tähän mennessä ollaan nähty vain yksi käärme pihassa.

Asentamamme rännit näyttävät toimivan ihan hyvin!

Tämä vanhan isännän almanakka on kyllä hellyttävä! Joka päivälle on kirjattu sää ja tuulen suunta.

Hommasin vessaan verhotangot ja sain viimein verhotkin sinne paikoilleen. Nyt myös pitkäjalkaisten miesten on helpompi käydä vessassa, kun verhot saa kiinni, ettei kaikki näy ulos! Nämä on jouluiset pyyheliinat, mutta sopivat vessan väritykseen mielestäni vallan hyvin.

Oli mukava nähdä varhainen auringonnousu! Oli lämmin tuuli. Ja miten valoisaa kaikkialla olikaan. Olen monesti pihassa ollessani miettinyt, kuinka onnekkaita tämän talon asukkaat ovat olleet. Kun ovat tällaisen rakentaneet ja tällaisen pihan kasveineen ja puineen kasvattaneet. Olihan heillä navettatyöt ja viljelyskiireet, mutta silti voin kuvitella että täällä on ollut rentoa asua. 

Nyt kun päästiin keskikesään, juhannukseen, aletaan jo puhua, kuinka päivät lyhentyvät ja alkaa olla hämärää iltaisin. Tuli sellainen haikea fiilis juhannusyönä, leudon tuulen saattelemana aamun auringonnousun aikaan pihassa istuessa. Tämä Tauskin biisi vielä kun soi taustalla, niin tuli kesäikävä, vaikka kesää on vielä jäljellä. Suomen kesä on niin lyhyt!